Juhannus 2016

Veikon kone uistelu 19.6.2016 + treenit

Motonet Pohjanmaa cupin kolmas osakilpailu kantaa nimeä Veikon kone-uistelu ja kilpailupaikkana toimii meteroiitti kraateri nimeltään Lappajärvi. Nasautimme Allun kanssa pari päivää treeniä, eli torstain ja perjantain Teron hitsatessa luokkia työpaikallaan. Olimme liikkeellä ensimmäistä kertaa Hannun Dorarolla ja täytyy myöntää että lähes koko torstai meni "Dooriksen" eri härpäkkeiden, teknisten laitteiden ja ajo-ominaisuuksien kanssa opetellessa, mutta niin kuin aina uusien neitien kanssa, kun vauhtiin pääsee niin se on sitten menoa:-) Hieno vene kertakaikkiaan. Torstaina kala oli jonkinlaisella syönnillä ja löysimme muutaman potentiaalisen paikan kisaa silmällä pitäen, mutta perjantaina kun sade taukosi syönti tyssäsi täysin ja treenistä muodostui lähinnä kruisailureissu. Laadimme kisataktiikamme torstain perusteella ja mielessämme pyöri toki se tosiasia, että kun Mette Mannonen on lupaillut pyöriviä tuulensuuntia ja ukkosenkin julinää treenin ja kisapäivän väliselle ajanjaksolle niin kisassa kalat saattaisivat olla jo uineet paremmille apajille tai tulleet koukutetuksi. Teron sanoin, se on tuurissaan:-)

Karvalan ramppi

Dooriksen ensikosketus Lappamereen

Rapeeta selkähaukea

Insinöörin vinkki vesien poistamiseen, toimii:-)

Nätti

Vavan kärki tulossa veneeseen

Ei ihan kerroinkala

Treenin ainoa mittakuha

Kisapäiväksi lupailtiin tuulistä säätä, eli pääsisimme testaamaan Doraron ominaisuuksia oikein toden teolla. Myös veneen omistaja Hannu lähti avuksemme ja tekniseksi tukihenkilöksemme, koska entisenä Nokian insinöörinä kaveri osaa taikoa vaikka kalapihdeistä toimivan kaikuluotaimen:-) Suuntasimme kipparikokouksen jälkeen kokan kohti vasta-aallokkoa ja tavoitimme ensimmäisen "täppimme" reilun kahdenkymmenen minuutin luukutuksen jälkeen. Kisan alku oli toiveita herättävä, koska puolen tunnin jälkeen igloossamme sätkyteli kaksi mitta haukea ja yksi nippa nappa kuha. Sitten taas tapahtui se tällä kaudella tutuksi tullut totaalinen kalojen kadottaminen ja päätimme vaihtaa maisemaa. Kakkostäpistä saimme yhden mittahauen ja kolmostäpistä lähinnä kärnäiittiä, aika kului ja olimme taas totaalisen hukassa. Toki muillakin oli vaikeaa Harjun äireen poikaa lukuunottamatta, Toni oli taas liekeissä ja huhujen perusteella kalaa oli igloo täynnä jo kisan puolivälissä. Itse teimme paniikkisiirron viimevuotiselle pottipaikalle, pottia ei tänä vuonna paikka tarjonnut ja valuimme kisan loppua kohden epätoivoisena kohti karia, jossa eräs nimeltä mainitsematon Puron Mikko on kuluttanut bensaa ja haavitsenut möllihaukia vuosien varrelta enemmän kuin kaikki muut karilla pyörineet yhteensä:-) Saavutimme viimeisen oljen korren noin tunti ennen kisan loppua ja sitten nasahti langalta JA KOVAA. Tero vapaan ja väsytys alkoi, kala otti heti noin 50m syöksyn ja painui pohjaan. Kala junnasi ja taas mentiin. Pikku hiljaa kala kuitenkin tuli lähemmäksi ja sitten se pintautui. Kyseinen yksilö oli noin 5-6kg lohi, tässä vaiheessa Tero alkoi tärisemään kuin vuoden rännin pämpännyt Minnesota asiakas ja sitten kala irti. Harvoin Teroa näkee tuossa mielentilassa kuin nyt :-) Kaiken hässäkän keskellä toinenkin vapa oli ihan mutkalla ja pienen pumppauksen jälkeen pintaan nousi noin kasin kerroin hauki ja tämä mötky oli pienemmässä hauessa kiinni ja haavin päällä kala päästi irti lintasta ja sekin karkasi. Keräsimme vehkeet ylös ja lähdimme kotiin kesken kisan. Totesimme yhteen ääneen että nyt on Ahti meidän hylännyt, ei ole helppoa. Emme kuitenkaan olleet viimeisiä reilun viiden kilon haukisäkillä vaan viidenneksi viimeisiä. Ai kukako harjasi potin, no Harjun äireen poika. Näihin kuviin ja tunnelmiin...
 
-Kippari, Huhtala

Katajalahden satama

SM-majoituskaveri Tuominen, alias köpö

Porukkaa valuu kisapaikalle

Haukkaa rivissä

Kuva kertoo enemmän kuin sata sanaa:-)

Harjun äireen poijan toinen isompi kerroinkala

  

Evijärvi treeni + kisa 12.6.2016

Lähdimme Evijärvi uistelua edeltävänä päivänä, eli perjantaina toiseen treeniin ja tarkoituksenamme oli loiria koko päivä pääsääntöisesti ahvenaa kun kerran ahvenen kerroin on kisassa suhteellisen hurja. Sunnuntaina näin jälkeenpäin tunnustettuna loirimme pelkästään haukea, mutta mittahaukien lisäksi rapeaa ahventa nousi veneeseen hyvin ja itsevarmana lähdimme kartoittamaan ahventen olinsijoja. Olemme lähes joka vuosi vetäneet edellispäivänä omat haukipaikkamme tyhjiksi ja tänä vuonna päätmme että pysymme kaukana suunnuntaisista täpeistä joista olimme mittahaukia saaneet. Virittelin edellisehtoona kuitusiimat valmiiksi pienten ahvenpimpuloiden uinnin turvaamiseksi, mutta aika pian selvisi että nuukuuksissani ”edullisesti” hankkimani siima oli täysin paskaa ja aina kun uistin jäi pohjaan niin siima napsahti poikki, se siitä herkkyydestä:-) Poistimme siimatapsit vähin äänin pois keloista ja jatkoimme pelipaikkojen etsimistä ja siinähän se päivä hyvin kuluikin, paikkoja etsiessä. Ilmeisesti muutama päivä sitten jyllännyt myrsky oli sekoittanut järven ekosysteemin täydellisesti ja ahventa ei löytynyt, ei sitten millään. Kävimme vielä kopaisemassa jokisuun ryötteesä jospa hauki olisi paremmalla purulla ja lyhyen lenkin aikana näimme pari hyvää pyörähdystä ja saimme lumpeiden seasta reilun kakkosen hauen. Päätimme että haukeahan meidän on pakko lähteä kisassa yrittämään ja kun saimme vielä veneeseemme kovanluokan vahvistuksen, Paussun Villen eli ”alias” avaruuskeula-doraromiehen niin paikat eivät ainakaan loppuisi kisassa kesken, koska Villellä on Evijärvi aika hyvin hallussa monen vuoden kisakokemuksen perusteella. 

Näitten osia on evijärvi täynnä:-)

Treenihauki

Tuolla on kuulemma Evijärven parhaita haukipaikkoja:-)

Kisa-aamuna puhalteli sopiva tuuli ja edellispäivän haukitreenaneiden mukaan mittakalat olivat olleet kiven alla. Lähdimme juurikin edellä mainituihin paikkoihin haukien perään siis kivikkoisiin rantoihin ja aloitus paikassamme kiviä tosissaan riitti, sunnuntain treenin perusteella alueella piti olla myös haukea ja vaurasta ahventa. Pyörimme aloituspaikassa puolisen tuntia ja karkutimme neljä hyvää mittahaukea ja saimme kyytiin vain yhden hauen. Lähdimme pikaisesti kiertämään sunnuntaisia ottitäppejä läpi ja välillä kävimme Villen ottipaikoissa ja vaikeaa oli. Mittakaloja tuli harvakseltaan, liiankin ja vaikka yritimme keksiä kisan loppuun saakka mistä kaloja löytyisi, emme onnistuneet saamaan puntarille kuin 7 haukea ja 3 ahventa ja sijoitus 19. Joukkuetoverimme näyttivät taas kalastamisen mallia ja Sillanpäät voittivat tiukan kisan, kuinka ollakaan ahvenilla joiden keskipaino taisi olla reilut 400g. Toinen joukkue toverimme, eli Harjun äireen poika se totisesti osaa vetää matalassakin ja Tonin venekunta säippäili kolmanneksi, hieno suoritus. Seuraavassa kisassa Toni kuulemma taas pääsee koppiveneeseensä kaffittelemaan kisan ajaksi:-) Oma säippäily tuntuu olevan nyt sen verran sekaisin, että keskitymme seuraavissa kisoissa kelkkahommiin ja palaamme säippävapojen varteen aikaisintaan Patanassa. Seuraavaksi kisataan siis Veikon kone uistelu Vimpelissä ( Lappajärvi ) ja tulevana torstaina lähdemme testailemaan Doorista Lappajärven aalloille

Kutu

Dooris pian kisakunnossa

-Kippari, Huhtala

5.6.2016 Evijärvi treeni

Kävimme kopaisemassa Evijärvellä eilen sunnuntaina ensimmäisen treenin 11.6.2016 kisaa silmällä pitäen. Laskeskelin, että tuleva Evijärven kilpailu on allekirjoittanneelle yhdeksäs ja varsinkin alkuvuosien kisoista ei oikein jälkikasvulle kerrottavaa ole jäänyt:-) Toki hyviäkin muistoja aikaisemmista kisoista ja treeneistä on kertynyt, muutaman kerran olemme puristaneet ihan loppu metreillä kohtuu sijoituksen ja ehkäpä mieleenpainuvin Evijärven keikka oli Hauki Hokkasen vierailu ja sen jälkeinen juttu Vetouistelu-lehdessä jokunen vuosi sitten. Evijärvihän on varsin hyvin tunnettu piilokivistään ja kivien viereen vuosien varrella ilmestyneistä perämoottorien osista, eli tänäkin vuonna on taas syytä olla varovainen varsinkin kun vesi näytti olevan tosi alhaalla. Tulevassa kisassa ahvenen kerroin on kova järven erittäin hyvään ahvenkantaan suhteutettuna ( kerroin 5, alamitta 25cm ), joten lähdimme treeneissä kartoittamaan onnistuuko perämoottorivehkeellä raitapaitojen jallittaminen ja "muutama" sattuman kala veneessä kävikin pyörähtämässä. Perjantaina homma jatkuu...
-Huhtala, kippari

Allu, Aapo ja Risto

Puskajunkkarit elementissään

Tyypillinen moottorinasento Evijärvellä

Sama yhdistelmä

Kitusissa lahnan pyrstö

On se ahne:-)

Kipparikin pääsi sotkemaan kädet

Taas sama setti

   

Otahan kisassa uudestaan:-)

Nätti

Järviseudun varaosa-uistelu treeni + kisa 21.5.2016

Suuntasimme Alajärvelle perjantaina, eli kisaa edeltävänä päivänä testailemaan kelkkahommia. Laskeskelimme että kisapäivänä kun keli tulisi olemaan lähes rasvatyyni voisi matalasta säippäily olla riskialtista. Analysoidessani vanhoja tuloksia muistelin, että vuonna 2010 keli oli ollut lähes samankaltainen kuin nyt Pekka Pouta oli povannut lauantaiksi ja kuinka ollakaan kisan voito oli tuolloin(kin) säipitty lokkilahdelta mutta sommat mötköhauet olivat kuitenkin tulleet silloin pääasiassa selältä. Järviseudun varaosa-uistelussa on yli 5kg hauen kerroin kaksi, eli noilla vauraammilla kaloilla tulisi olemaan taas kisassa älyttömän paljon merkitystä. Treenipäivän sää oli lähes identtinen kisapäivän ennustuksien kanssa, eli jos kalaa löytyisi treeneissä niin kaiken järjen mukaan olisi todennänöistä että kala pysyisi samoilla täpeillä. Loirimme kisa-ajan ( klo 10 – 16 ) pitkin ja poikin Alajärveä läpi ja kun kalan keskipaino oli selkeästi parempaa kuin matalan treenissä niin päätimme lähteä kisaan kelkoilla. Päästyämme takaisin rantaan huomioimme, että rannassahan on veneitä kuin kisassa konsanaan ja toden totta, paikallinen kalastusseurahan oli järjestänyt jäsentenväliset uistelukisat iltapuhteeksi, mielessä kyllä pyöri että mitenkähän kisa tulisi vaikuttamaan treenipaineen lisäksi huomiseen syöntiin? 

Kelkkakeli?

Sillanpäät elementissään treenipäivänä

Kelkkavehkeillä kala oli rapeampaa

Motonet Pohjanmaa cup strarttasi ties monennenko kerran Alajärven Alajärvestä ja aamusella kisakeskuksessa harhaillessani oli monen luunkovan kisailijan naamavärkistä aistittavissa jännittynyt tunnelma. Kävin haastattelemassa SM-joukkuetovereitani Harjua ja Sillanpäätä ennen kisaa ja kumpikin venekunta oli suhteellisen luottavaisin mielin matkassa, Harjun äireen poika kuitenkin kuiskutteli että kalojen koko treeneissä ei oikein ollut kohdallaan aikaisempiin vuosiin verrattuna ja Sillanpäillä olisi käynyt vain neljä mittahaukea veneessä eilisessä treenissä :-) Olen kuitenkin tottunut jo vuosien varrella että ihan kaikkea ei pidä uskoa mitä treeneistä puhutaan ja pieni psykologinen peli on aina käynnissä cupin kisoissa tuttujenkin venekuntien välillä. Mutta sitten kisaan. Kisan lähtöalueelta starttasi kohti väljempiä vesiä 60 venekuntaa ja laskeskelin että tällä kertaa säippäveneitä ei montaakaan näkynyt. Pyyhkäisimme etunenässä alueelle, mistä eilisessä treenissä olimme löytäneet mielestämme eniten kalaa ja eikun kelkat levälleen ja homma käyntiin. Ensimmäinen tunti oli yllättävän hiljainen ja eipähän muissakaan veneissä juurikaan haavi näkynyt heiluvan. Reilun tunnin päästä tuuli pikkuisen navakoitui ja satuimme olemaan alueella, mistä eilen napsahti päivän komein mölli kyytiin ja lähes samasta täpistä taas viuhahti ja vapa jäi asentoon. Kala oli tosi virkeä ja hetken päästä haavissa sätkytteli nippa nappa kerroinkala. Kalavaa´an näyttö hyppi 4.9kg – 5.1kg välillä joten jännäksi meni. Saman puuskan aikana saimme kyytiin myös mittakuhan ja reilun nelosen hauen ja tuulen tyynnyttyä syönti loppui. Kiersimme loppu kisan ajan eilisiä täppejä sitkeästi läpi ja lopulta igloossamme sätkytteli 9 mitan täyttävää haukea ja yksi kuha. Toveri Korpela Jalasjärveltä soitteli kisan loppupuolella ja kertoi tyytyväisenä että matalassa on ollut käynnissä koko kisan ajan jatkunut ilotulitus ja hirmuisia haukia oli noussut matalan miesten veneisiin, siihen loppui ”puskajunkkarien” kelkkailuhehkutus. lähes samaan hengenvetoon Teron kaveri ilmoitti että Lahna oli aamulla aloittanut kudun eräällä kisajärveä lähellä olevalla järvellä, eli ynnättiin yksi + yksi on kaksi ja saman tempun oli lahna tehnyt täälläkin ja siksi hauki oli siirtynyt yön aikana rantapuskiin tankkaamaan. Tuskaamme lisäsi vielä ”kerroinkalamme” virallinen paino 4.970kg, punnitusmiehen paskaisen naurun säestämänä keräsimme kimpsumme ja kampsumme ja jätimme areenan muiden käyttöön:-) Oletimme että reilun 22000 pisteen tuloksemme riittäisi noin puolen välin paikkeille, mutta tuloksia tänään sunnuntaina katsellessa sijoituksemme olikin kymmenes, eli saimme kerättyä kuitenkin jonkinlaiset aloituspisteet kokonaiscuppia ajatellen ja taisimme olla toiseksi paras kelkkavenekunta. Ei voi muuta kun todeta näin lopuksi, että olisi pitänyt taas uskoa ”vanhaa kansaa”; kun tuomi kukkii niin silloin lahna kudulle tukkii:-) Näihin kuviin ja tunnelmiin...

Tulokset: www.pohjanmaacup.fi

-Kippari 

Kutumiehien namupala

Joukkuetoveri Harju

Hautasen kalusto

Suomenmestarien vene saanut komean takin ylleen

Teron "namupala"

Lähdön tunnelmia

Startti on tapahtunut

Tuurin kuha

Treeni no:1 Alajärvi 15.5.2016

Suuntasimme eilen sadetta pitämään sumuiselle Alajärvelle tarkoituksenamme säippiä järvi läpi mahdollisimman tarkasti läpi tulevaa Motonet Pohjanmaa cupin aloituskisaa silmällä pitäen. Alajärvi ei ole ollut meille koskaan helppo kohde ja koska hermomme eivät ole koskaan kestäneet ruumentaa erästä nimeltä mainitsematonta lokkia täynnä oleva lahtea pitkin poikin parinkymmenen muun veneen kanssa, kunnon sijoituksesta ei ole saanut kuin nähdä unta-) Toki vuonna 2013 meille tarjottiin jopa kisan voittoa, mutta siiman päässä oleva veturi, suoranainen Pendolino ei sitten sopinut meidän perhoshaaviin ja veturi jatkoi samaa vauhtia Kauhavan juna-aseman suuntaan. Sitten tähän päivään, lähdimme kiertämään järveä pitkin rantoja ja kelihän ei juuri parempi voinut olla jos hauen säippäkalastuksesta puhutaan. Loirimme pitkin ja poikin tuttuja ja vähemmän tuttuja paikkoja läpi ja muutamia mittahaukiakin veneessämme ja veneen vieressä päivän aikana pyörähti. Itä-Suomen reissun vaikutteet vielä vahvasti mielessä ollen ei voi kun todeta että suattoo sitä haakee tulla kisassa hurjasti tai sitten suattoo olla tulemattakii:-) Perjantain treeniä odotellessa, näihin kuviin ja tunnelmiin: 

-Kippari

Sateita odotellessa, valitsimme Teron veneen:-)

Haukikeli

Risto ja Allu, sävy sävyyn:-)

Uskokaa tai älkää, kippari + mittakala

Yksi cupin legendaarisimmista paikoista:-)

Näläntöjärvi- uistelu 7.5.2016

Vedenjakaja cupin avauskisan lähtöpaikalla oli tiivis tunnelma kun 63 toinen toistaan kovempaa venekuntaa valmistautui ”hektiseen” viiden tunnin mittelöön. Kipparikokouksessa hauen alamittaa nostettiin kuuteenkymmeneen senttiin ja vapamäärää pudotettiin kuuteen, joten tulostaso tulisi olemaan huomattavasti alhaisempi kuin viime vuoden pottikisassa. Kilpailun olosuhteen tulisivat olemaan samankaltaiset kuin perjantain treenipäivänä, eli kelistä oli Juha Föhrin ennustuksien mukaan tulossa samankaltainen mitä tavallisesti on Havaijilla tai oo Las Palmasissa tähän vuodenaikaan. Säippäilyhommiin edellä mainitun kaltainen seisovan helteinen keli ei oikein ole sopivin, joten päätimme lähteä kelkkomaan säippäilytaktiikalla kelkat nipussa pyörien kuin se kuuluisa puolukka siellä, missä lie:-) Ennen kilpailun alkua kävin kättelemässä ”lajitoverin”, eli sinttivintturi Tervon ja juttuahan riitti kovasti, kyllä koira koiran tuntee tavataan sanoa:-) 

Buster kisakunnossa

Tiivis tunnelma

Itse kisan aloitimme täpistä, jossa treenien perusteella oli suhteellisen hyvin haukea, mutta kalat olivat olleet suhteellisen nippa nappoja, eli noin 60cm – 65cm kokoluokkaa. Heti alkuun saimme muutaman mitan, mutta jostain syystä hermo petti ja lähdimme kohti kakkostäppiä, jossa kalojen keskikoko oli ollut luokkaa 2.5kg – 3kg. Kakkostäppi osoittautui täydeksi fiaskoksi ja noin puolen tunnin harhailun jälkeen päätimme palata ykköspisteeseen ja pisteessä pyörimmekin koko loppu kilpailun ajan. Saimme tasaiseen tahtiin alueelta kaloja ja taktiikkamme muihin alueella pyöriviin venekuntiin nähden oli erilainen, eli pystyimme suojaamaan ”raippataktiikalla”paikkojamme hyvin. Tervon venekunta pyöri samoilla alueilla kuin me ( todistusaineistoa Sinttivinttureiden blogissa ), mutta heillä taktiikkana oli taas pyytää sitä vauraampaa kalaa kun me keskityimme pyytämään pienempää kun emme onnistuneet treeneissä ymmärtämään isompien jänkhäkoirien sielunmaisemaa. Saimme viidessä tunnissa iglooseen täytettä 25 hauen ja yhden ahvenen verran. Punnitusjonossa lähes jokaisella venekunnalla oli hirmuisia lötköhaukia, mutta luulisin että meidän venekunnalla oli kappalemäärältään isoin haukipussi. Kilpailun voittoon uisteli Sinttivinttureiden porukka reilun 60000 tuhannen pisteen turvin, onnittelut vielä meidänkin poppoon puolesta. Meikäläisten tulos oli noin 45000 ja sijoituksemme oli kuudes ja ensimmäinen OPM- leima passiin. Olimme erittäin tyytyväisiä sijoitukseemme ja suoritukseemme, koska kilpailussa jäi taakse monen monta erittäin kovan luokan vavanvääntäjää.

Suomalainen jonottaa aina

Jäistä suoraan pönötyskuvaan, hauki 9.950kg

NO 1: Sinttivintturit

Kilpailun tulokset löytyvät täältä: www.vedenjakajacup.com

-Huhtala, kippari