Kivitippu-uistelu + treeni 8.7.2017

Tuurin kyläkaupan Pohjanmaa cupin neljäs osakilpailu kantaa nimeä Kivitippu-uistelu ja nimestä voikin jo päätellä etä kyseinen kilpailu uistellaan Lappajärvi nimisessä meteoriittikraaterissa. Kävimme kopaisemassa Allun ja junkkareiden nuoriso-osaston kanssa järvellä kisaa edeltävänä päivänä ja ajattelimme Vimpelin kisaan peilaten, että kuha olisi vielä matalissa vesissä eli sinne siis kelkat leviällä. Luiruutimme muutaman tunnin mökkien laitureita viistäen ilman sen suurempaa kontaktia kalaan, joten siirryimme astetta syvimpiin vesiin kokeilemaan onnea. No onnea ei tuostakaan vesikerrostumasta löydetty yhtä täpläkylkeä enempää ja eikun syvempiin vesikerroksiin mars ja sieltähän alkoi jo jotain löytyäkin. Kartoitimme pikkuisen meille vieraammalla alueella syöntiä ja saimme alueelta muutaman hyvän kuhan ja ihan pussattavan hauen:-) No mitäpä sitä enempää päätä sekoitamaan ja informoimme toveri Nokelaiselle että treeni on päättnyt...

Valoisan aikaan kotio:-)

Isolla karikolla on pruukattu näitä saada ennenkin

Pusukala, terveiset cr miähille:-)

Husky on hieno uistin

Nuoriso-osasto ja nätti kuha

Nätti kuha

Kisa-aamu valkeni kirkkaana ja suhteellisen tyynenä ja yleensä tämä on merkinnyt syönnin huononemista ja kalan painumista pohjamutiin. Venettä laskiessani alkoi vasemmassa silmässäni näkyä kummia mustia läikkiä ja hetken päästä joku veti miljoonan kärpäsen paskaaman navetan klasin silmän päälle, eli aika hieno aloitus kisalle. Mainitsin poijille että turhat vittuilut saa nyt jäädä kun ilmeni tälläinen pieni probleema ja että voi olla etä jos homma pahenee niin joudun lähtemään tohori sykerön juttusille kesken kilpailun. Voin kertoa että ajatukset pikkuisen harhailivat kun luukutimme aloituspaikoille. Laskimme vehkeet vetoon kongin kumahdettua ja lähdin tyyräämään Doraroa kohti aloitustäppejä henkilökohtainen sumuverho silmissäni:-) Eilinen treenimesta osoittautui täysin tyhjäksi kortiksi ja noin tunnin loirimisen jälkeen aloin pohtia mihin kyseisen alueen kalat olisivat voineet uida yön aikana??? Tyyntä ja auinkoista, eikun syvemmälle vaan ja sitten lähti langoilta ja eka mittakuha kyytiin ja pian lähti tuplana ja tästä rysäyksestä saimme hyvän hauen kyytiin. Saimme loiria aluetta yksin useamman tunnin ja saimme iglooseemme täytettä tänä aikana kohtuullisesti. Paikka hiljeni ja laajensimme lenkkiä, mutta kalantulo heikkeni heikkenemistään kuin entisen miehen silmä:-) Kisan loppuvaiheessa erehdyin konsultoimaan optikko siskoani "vaivastani" ja hänen mukaansa minulla olisi vielä reilu 12 tuntia aikaa ennenkuin sokeutuisin, eli sain voimakkaan suosituksen hakeutua terveyskeskuksen päivystykseen mahdolisimman pian ja hankkia lähete Tampereen silmäpolille. No keskeytimme kilpailun noin kymmentä minuuttia aikaisemmin ja poijaat jäivät puntarille kun taas itse syöksyin teekooseen ja sitä myötä Tampereelle tutkimuksiin. Onneksi kyseessä oli "vain" lasiaiskalvon totaali irtoaminen verkkokalvosta ilman repeämää, eli no hätä ja mikä parasta saimme loirittua kauden parhaimman sijoituksen ja vielä sellaisen että poijaat mahtui voittajienkin kanssa samaan kuvaan😀Cupissa nousimme neljänneksi. Kuvat jäi jostain kumman syystä ottamatta tällä kertaa kun kipparin piti keskittyä navikoimaan puolisokeana pitkin Lappajärveä. Seuraava kisa onkin SM ja siellä meneekin koko viikko...

Missä silmäpuoli-Jack luuraa???

Veikon kone-uistelu Vimpeli / Lappajärvi treeni + kisa

Tuurin Kyläkaupan Pohjanmaa cupin kolmas osakilpailu uisteltiin kalaisalla Lappamerellä 18.6.2017 ja Puskajunkkarit suuntasivat treenaamaan kyseiselle "lätäkölle" puolikkaalla miehistössä ( Allu & Pasi ) kisaa edeltävänä päivänä. Treenipäivä valkeni tyynenä ja helteisenä, joten jos vanhat paikat paikkaansa pitäisivät päivästä tulisi kalan tulon suhteen rauhallinen. Lähdimme jutkuttamaan kelkat leväällään Dorarolla Isoniemen uuden ja todella hyvin tehdyn venesataman edestä kohti Kurejokisuuta kuhan kiilto silmissä, mutta silmät sumeina nostimme romut ylös aika pian ja suuntasimme plaanissa kohti Ahvenniemeä kun kalaa emme kyseiseltä alueelta löytäneet. Tarkoituksenamme oli ensin koittaa löytää alueelta kalaa syvemmältä veeltä ja sitten suihkaista matalakelkkomaan Söyringinlahden suulle. Saimme juuri vehkeet leväälleen ja kelattua yhden mittahauen kyytiin kun huomioimme edessämme olevan verkon merkkejä ja suihkautimme mielestämme verkottomasta välistä läpi kun räikät alkoivat soida. Täydellä setillä verkkoon ja ei itku auttanut markkinoilla kun jouduimme katkomaan siimat kaikista vehkeistä. Samalla paikalle rymisteli paikallinen ammattikalastaja ja kävimme heti pahoittelemassa että siikojen sikaan kaveri sai nostella veneeseensä meidän Karikoita ja Barooneita. Ajattelimme että pidämme keskustelun sävyn asiallisena, vaikkakin verkkojen merkintä oli vähän epäonnistunut ja tämän seikan myös kalastaja myönsi. Saimme uistimet takaisin pienen selvittelyn jälkeen ( mora heilui niin kuin tummien tappelussa ) ja jatkoimme kummatkin suhteellisen tyynenä omaa tekemistämme😂 Seuraavaksi suuntasimme matalaan ja saimme matalasta pari mittaa lisää, lisäksi karkuutimme yhden paremman hauen. Kävimme vielä kopaisemassa Vimpelin penkan, mutta sieltäkään emme onnistuneet kaloja löytämään, joten jälleen kerran Lappajärvi haistatti meille pitkät ja kisataktiikan pohdinta treenin perusteella oli vähän sellasta tikkojen heittämistä paperiseen syvyyskarttaan😃Lauantain perusteella muillakin treenaajilla oli ollut vaikeaa, mutta kun kisapäiväksi oli odotettavissa kovaa tuulta niin tilanne saattaisi muuttua päälaelleen.

Kisa-aamu valkeni sateisena ja myrskyisänä ja yleensä kala on ollut Lappajärvellä aktiivista edellä mainituissa olosuhteissa. Eilisen treenin perusteella ei vaan oikein ollut paikkoja, mistä sitä kalaa alkaisi etsimään joten päätimme että luukutamme paikkoja läpi niin paljon kuin tarve on ja toivomme parasta että paikka löytyisi suhteellisen alkuvaiheessa kisaa. No tässä vaiheessa voi jo arvata, että luukutimme tasan tarkkaan yksi mitta hauki iglossamme kisa-aluetta ympäri ja ämpäri 5 1/2 tuntia ja viimeiseksi paikaksemme valikoitui alue mihin tuuli puhalsi hurjimmin, eli tunsimme olevamme taas elossa laineiden lyödessä vettä veneeseen. Tähän me olemme tottuneet, kalastukseen paikoissa mihin pienillä kusikipoilla ei ole muilla asiaa kuin mestari Nikulalla😀 Niin pieni aasin silta mestariin eli Nikulaan. Kun Nikulan venekunta ilmaantui Katajalahden satamaan aamulla niin ihmisten pulina loppui ja koko satama hiljeni, mestari oli saapunut paikalle. Olettaisin että Nikulalla on jotain pientä jäänyt hampaankoloon taannoisesta OPM cupin nöyryytyksestä, jonka hänelle aiheutti lakeuksien oma poika, tarkemmin sanottuna Harjun äireen Poika. No nöyryytettynä mestari poistui nytkin paikalta musta savuvana perässä, toivon kuitenkin vilpittömästi että tämä elävä legenda nähdään vielä näillä lakeuksilla kisaamassa😀No sitten vielä omaan tekemiseen, eli kisan viimeiseen puoleentoistatuntiin. Kalapaikka löytyi, oli hienoja lähtöjä langalta ja jos ei muuta niin muutama hyvä pönökuva. Saimme kisan lopuksi noin 15kg haukea ja 3kg kuhaa, muut saivat hirveästi enemmän. Näihin kuviin ja tunnelmiin😥

Harju ja Nikula peräkanaa niinkuin OPM-cupin tuloksissa😆

Siinä se nyt on

+8kg

+8kg ja kuvakulmalla on väliä jos haluaa hämätä katsojaa

vai mitä😅

komia kuha

mammaa jääpedissä

hirmuisia potteja taas kaivoivat

puntarijonoo

ei mennyt ihan putkeen

EVIJÄRVI UISTELU TREENI + KISA

Tuurin kyläkaupan Pohjanmaa cupin toinen osakilpailu kantaa nimeä Evijärvi- uistelu ja pikkuisen väsyneempikin kaveri tajuaa, että kyseinen uistelu kirmaillaan Evijärvi nimisellä lutakolla😁 Evijärvi tunnetaan todella kovasta hauki kannastaan, uimataitoisista kalastuksen valvojista sekä karttaan merkkaamattomista kiven lohkareistaan. Niin kuin aikaisemminkin olen todennut että evijärven pohjassa on perämoottoriperäistä rautaa niinkuin raatteen tiellä, mutta ilmeisesti myös niin paljon peräöljyä että monikansalliset öljy-yhtiöt ovat tehneet alueelle öljynporaus valtauksia... Uskokoon ken haluaa, mutta tämä tarina on tosi😜 Puskajunkkarit ( Tero, Allu ja Pasi ) hinasivat luunsa Sillankorvan veneluiskalle jo hyvissä ajoin perjantai aamusta ja tarkoituksenamme oli katsastaa möllien syöntihalukkuus ennen siirtymistä paikallisen Leirintäalueen palveluiden piiriin. Olimme päättäneet ettemme tänäkään vuonna vedä niin sanottuja "omia" paikkojamme tyhjäksi harjoituksissa ja näin ollen keskityimme ensin ahvenen ( kerroin 5 ) purun selvittämiseen ja sen jälkeen kävisimme vielä kopaisemassa muutaman isomman ryötteikön minareilla ihan vaan kokeilumielessä. Lähdimme vetämään tieto ahven paikkoja, mutta hiljaista oli kerta kaikkiaan. Huhupuheiden perusteella ahven oli kyllä syönyt alkuviikosta hyvin, mutta eipäs syönyt enää. Löysimme ainoastaan yhden alueen, mistä saimme läpivedolla kolme mitallista raitapaitaa. Hauki sen sijaan oli hyvinkin aktiivisella purulla ja varsinkin ryötteessä kaloja muli vähän joka puolella, mutta kun haukien kiinni pysymisprosentti kun oli noin 20% niin oli hirveän vaikea arvioida kalojen kokoluokkaa. Evijärvellä haukien kisamitta on aika kova ( 60cm ), joten mittakalojen löytäminen ei olekaan ihan helpoin pieti. Pystyimme kuin pystyimmekin pysymään poissa omilta täpeiltämme ja suuntasimmekin tapojemme vastaisesti jo klo 16 mökillemme vähän rentoutumaan💤 Parin tunnin kauneusunien jälkeen kävimme vielä uistelemassa pienen lenkin lähimaastossa ja yhdessä Kutumiesten kanssa pidimme pienen taktiikkapalaverin seuraavanpäivän kilpailuun liittyen. Itse valitsimme taktiikaksi ensin vetää sekavetoa ahventa ja haukea ja jos aloituspaikka kosahtaisi jatkaisimme puhtaalla hauen vedolla. Päätimme myös, että minarit jätettäisiin autoon suosiolla ai miksikö, no en kyllä tuota itsekään tiennyt😌 Ilta siinä sitten menikin edellä mainittujen Kutumiesten kanssa rennoissa merkeissä aika nopeasti ja saimme nauttia pitkistä yöunista kera sadantuhannen kusiaisen, jotka olivat ilmeisesti tehneet mökkivarauksen ennen meitä...

onneksi on transportteri

tyyntäkin on

punttia ja minaria, toimii

ah niin rentouttavaa

eka mitta

toka mitta

kolmas mitta

lisää mittoja

kutu

maastoa löytyy

terveisiä vaimolle, olisin ennemmin kotona😂

Kisa-aamu valkeni suhteellisen tyynenä ja tämähän luonnollisesti ei ainakaan hauen aktiivisuutta lisää. Kongin kajahdettua suuntasimme Kokkolahden suulle ja luonnollisesti ajattelimme että nythän se ahvenen kilohinta alkaa halpenemaan. Ei se kyllä alkanut ja reilun tunnin jälkeen kun igloo huusi tyhjyyttään oli suunnitelma kakkosen vuoro. Tässä vaiheessa kaivoin salakuljettamani minari pakin poikien ihmeteltäväksi ja totesin että ryötteeseen mars. Luukutimme pitkän siirtymän eräälle luottoalueelle ja eikun puskaan. Ahola ja Kutu olivatkin jo olleet paikassa noin puolitoista tuntia ja heti kun päästimme puskaan plätkäytti kutoseen raippaan kolmosen mölli kiinni. Pyörimme alueella sitkeästi ja kalaa oli kertynyt alueelle hurjasti. Toinen toistaan isompia haukia kävi iskemässä minareihin, mutta lähes kaikki möykärit pääsivät ennen haavia irti. Hermot riekaleina jatkoimme pyörimistä ja aina silloin tällöin joku mittakala saatiin myös haaviin saakka. Menoa jatkui kisan loppuun saakka ja karkuutusprosentti oli ihan hirvittävä. Saimme iglooseen asti viitisentoista mittaa ja tuo määrä tuntui kyllä tosi vähäiseltä suhteutettuna siihen paljonko olisi ollut mahdollisuus saada konttiin. Puntarijono oli pitkä ja tiedossa oli että kala oli ollut kovalla purulla. Olimme varma että oma säkkimme ei riittäisi mihinkään, mutta kuitenkin pitkän odottamisen jälkeen saimme tietää olevamme sijalla 9. Kävin hakemassa ensimmäisen leiman OPM-passiin mutta silti homma jäi pikkuisen harmittamaan. Tälläistä tämä vetouistelu on, joskus kalat pysyy kiinni ja joskus taas ei. Tänään oli se ei päivä. No, eihän tässä auta muu kuin jatkaa hommia, seuraava kisa onkin jo viikon päästä Lappajärvellä. Näihin kuviin ja tunnelmiin

alkusiirtymä

onneksi Team Sillanpää hoitaa noi sponssipönöt:-)

Tuurin Kyläkaupan erä- ja kalastuspäivät 26.5.2017

Puskajunkkareista kippari oli mukana edustustehtävissä ja höpöttelemässä jonnin joutavia ja vähän asiaakin vetouistelusta ja Pohjanmaan vetouistelu-cupista ( Tuurin kyläkaupan Pohjanmaa cup ) Tuurin kyläkaupan erä- ja kalastustapahtumassa perjantaina 26.5.2017. Paikalla oli kalustoa esittelemässä Team Sillanpää ja Suomen uistelutoimikunnassakin aktiivisesti vaikuttava ( Lappajärven lahja Suomen vetouistelulle:-) ), eli Lammin Aimo Kaija vaimoineen. Porukkaa kävi sankoin joukoin ihastelemassa hienoja veneitä ja kovanluokan "päänahkojakin" näkyi kun paikalla kävi muunmuassa Suomenmestarit Paavola ja Loikas sekä moni muu lajin sankari:-) Pienenä vinkkinä myös tänne, että Tuurin kyläkaupan Pohjanmaa cupin lehtisessä on kovanluokan karikkotarjous. Lehtistä on saatavilla mm. kyläkaupasta, Mikko Keskiseltä ja osakilpailuiden ilmoittautumisten yhteydestä.

   

20.5.2017 Järviseuden varaosa-uistelu treeni + kisa

Tuurin kyläkaupan Pohjanmaa-cupin avauskisa on perinteisesti kisattu Alajärvellä ja kun perinteisiin ei muutosta tullut tänäkään vuonna, niin ei muuta kuin Alajärvelle koittamaan, että osuuko arpa tänä vuonna oikean uistelumuodon suhteen. Viime vuotisen suhteellisen nöyryyttävän puntarijonottamis ( eessä ja takana äijät kantoivat selkä vääränä kalaa pöydälle:-)) takia emme olleet varmoja, että kestäisikö psyykeemme enää samanmoista episodia ja siksi yritimme nyt tosissaan selvittää treeneissä möllien tarkemman sijainnin:-) Kisajärveltä oli jäät lähteneet muutama päivä sitten ja vesille päästyämme huomioimme, että irtokortetta oli joka paikassa ja paljon joten ajattelimme että säippävehkeillä kalastaminen voisi olla tehokkaampaa. Treenitaktiikkamme oli yksinkertaisesti kiertää järvi ympäri rantoja mukaillen ja valita kisan aloituspaikaksi täppi, missä vavat eniten taipuisivat ja tätä täppiä saikin sitten odotella lähes koko päivän😂 Kalat olivat vissiin suvunjatkamispuuhissa kun meno oli niin rauhallista että aivan meinasi uni tulla puseroon. Saimme koko päivän loirittuamme ainoastaan 4 mittahaukea veneeseen asti ja kisan aloituspaikaksi valikoitui alue, mistä saimme päivän suurimman hauen selkeästä vedestä ( kerroinkala? ) ja samaiselta alueella hirveästä kortepuskasta nousi veneeseen pienempi mitta, joten tästä pisteestä oli koitettava. Treenien perusteella kala oli ollut kelkkamiehilläkin hukassa ja kuulemma kelkkaveto oli yhtä tuskaa kun selällä seilanneet kortelautat olivat hieman hankaloittaneet kalastusta.

Ärsyyntynyt ja pahanäköinen kuvattava, tarkoitan haukea:-)

Uistinruletti kävi taas kiivaana

Uhkarohkeaa toimintaa näillä vedenkoroilla:-)

Mitäs ryhdyit säippäveneen potkuriksi:-)

Kisa-aamu valkeni pitkälti samanlaisena sääennustuksien puolesta kuin treenipäiväkin oli ollut, joten toivoimme että treeneissä toimivimmaksi havaitsemamme uistinten värimaailma olisi pysynyt identtisenä. Tällä kertaa kisaveneissä oli pystyssä huomattavasti enemmän pitkiä säippävapoja kuin kelkkavapoja, joten varsinkin legendaarisella lokkilahdella tungosta oli odotetavissa sata varmasti. Kisapaikalle ilmestyi reilu 50 venekuntaa ja taso oli kova, koska paikalla oli muun muassa pari Suomen kovinta säippävenekuntaa ja monia muita kovia naamoja. Kipparikokouksen jälkeen suihkautimme kokan kohti järven eteläpäätä ja olimme ainoa venekunta alueella ja ajattelimme luonnollisesti että nyt on tilaa ruumentaa konttiin haukimammaa. Taktiikkanamme oli vetää aluksi hirmu ryötteessä minaria tunnin verran ja sitten vetäisimme selkeämpää vettä vaapuilla samalla alueella. Ensimmäiseen tuntiin saimme pari mittahaukea kortteiden seasta, eli jotain oli keksittävä että pääsisimme kirimään 20 mitan kisatavoitteeseen. Seuraavaksi siirryimme selkeämpään kortteikkoon ja siellähän se kala olikin, pieni ongelma oli vaan siinä ettei kalat pysyneet kiinni. Seuraavan tunnin aikana saimme nostettua veneeseen pari mittaa lisää ja ainakin yksi kerroinkala pääsi irti pienen väsytyksen jälkeen veneen takana. Paikka hiljeni täysin ja siirryimme kakkospaikkaan, mistä saimme eilen pari mittaa. Paikka osoittautui tyhjäksi ja suuntasimme jälleen aloituspaikkaan, mutta hiljaista oli. Päätimme sen jälkeen siirtyä kyrönlahden suulle ja siitä lähdimme etenemään kohti punnituspaikkaa, saimme ennen kongin kajahtamista iglooseen täytetä vielä neljän hauen verran. Tiesimme että kahdeksalla hauella ei isoja juhlia tiedossa ollut ja jälleen kerran Alajärvi näytti meille keskisormea:-) Onneksi emme olleet heikoimpia säippämiehiä tuloslistalla... Kisan kärkipäässä komeili useampi kelkkavenekunta ja mielestäni miehekkäimmän suorituksen näistä kelkkaili kisan kakkoset kun poijaat vetivät ennakkoluulottomasti kelkkaa lokkilahdella, paikassa missä ei säippä vehkeilläkään meinaa pystyä kunnolla vetämään, täytyy sanoa kyllä pokkaa löytyy👊👊👊 Eihän tässä sitten muu auta kun keräillä itsetunnon palaset kasaan ja suunnata ajatukset seuraavaan kilapailuun, eli Evijärvelle. Näihin kuviin ja tunnelmiin... Niin meidän sijoitus oli ynnä muuta ( 14 )😄

Päivän väri

Kalliomäki, Sillanpäät ja Kutu

Kalustoa

Lemmetin käsialaa, on hieno tarra

Odottava tunnelma

Isompiakin pusseja on jonossa nähty

Puskajunkkarit onnittelee kisassa pärjänneitä

 

KISAKAUSI 2017

Uistelukausi 2017 saapuilee pikku hiljaa jäiden lähtiessä ja Puskajunkkareilla on ajatuksena osallistua taas kesän aikana erilaisiin kisoihin vähän fiiliksen mukaan. Vetouistelun Pohjanmaa cup eli uudelta nimeltään TUURIN KYLÄKAUPAN POHJANMAA CUP on tarkoitus ainakin kiertää kokonaan ja jännityksellä on saanut seurata hyvän ystävämme JUHA FÖHRIN sääennustuksia siitä, että lämpiääkö se ilma ennen cupin avausta ( 20.5.2017 ) tarpeeksi, koska Alajärvi on vielä paikallisten mukaan umpijäässä😂 No onhan noita kisoja toki jo jouduttu siirtämäänkin ja muunmuassa Puskajunkkarienkin aloituskisaksi kaavailemalla Näläntöjärvellä ajellaan luultavasti vieläkin erilaisilla moottorivehkeillä ja pilkitään haakee uistelun sijasta. Kisakausikin tuli toki jo avattua kauramoottori- cupin puolella 6.5.2017 ja aivan kuin tilauksesta kisajärven jääpeite katosi jo reilu viikko ennen skapaa ja kovimmat höyryt sai päästellä ulos päänupista ennen isojen poikien kisojen alkua. Näihin kuviin ja tunnelmiin
-Huhtala ( kippari )
http://www.pohjanmaacup.fi/
http://asuk.fi/Heitto_soutu_uistelu_cup_2017/Index.html

sotaratsu edelleen yhtenä palana😁

äijää kuin pipoa

äijää kuin pipoa 2

ekan kisan sijoitus, pienestä kiinni kun kaikki vetää nelosen hornettia

PUSKAJUNKKARIT = TEAM SCANDINAVIAN TACKLE

Puskajunkkarit pääsivät kovaan seuraan, eli team scandinavian tacklen jäseneksi. Puskajunkkarit kiittävät mahdollisuudesta päästä testaamaan mielenkiintoisia tuotteita, jakamaan kokemuksia tiimiläisten sekä muidenkin tätä hienoa lajia harrastavien kesken muunmuassa sosiaalisten kanavien välityksellä. Allekirjoittanutkin joutui liittymään naamakirjaan periaatteelisesta vastustuksesta huolimatta, mutta aika äkkiää sosiaalisen median käyttäminen muussakin mielessä kuin kavereiden stalkkaukseen on alkanut sujua päivä päivältä paremmin😀 Hanski loi myös Puskajunkkareille omat sivut naamakirjaan, joten reaaliaikaisempia päivityksiä sekä kuvien että videoiden muodossa eri touhuiluista saattaa olla luvassa tulevalla kisakaudella. Räjäytetään blogi taas tulille, PUSKAJUNKKARIT TULOO💪