Vetouistelun SM Päijänne treenipäivä 2

SM Korpilahti maanantain treenipäivä

Kuortane uistelu treeni + kisa 6.8.2016

Motonet Pohjanmaa cupin kuudes osakilpailu kisaillaan Kuortaneenjärvellä ja niin kuin aikaisemmista päivityksistä on selvinnyt, ettei järvi ole oikein suosikki uistelu kohteidemme joukossa. Paikallisten mukaan järvi on kalaisa ja isoja möllikuhia kuulemma uiskentelee syvänteissä yhtenä mattona, Kuortanelaiset nokiottat ovat olleet aina hyviä tarinan kertojia:-) Toteutimme perjantain treenin siten, että matalakelkoimme ahventa Allun kanssa ensin niin suuren alueen kuin suinkin ja iltapäivästä allekirjoittaneen häivyttyä Seinäjoen suuntaan soutu-uistelu kisoihin Tero tulisi jatkamaan treenejä Allun kanssa vähän syvempiin vesiin.Viime vuonna ahvenen kerroin nostettiin kisassa kolmeen ja Sillanpäät hyödynsivät heti tämän muutoksen ja olivat kisassa toisia. Lähdimme matkaan järven eteläpäästä ja heti aluksi saimme veneeseen muutaman mitta ahvenen ja saimme vetää sen jälkeen pitkän palan ennenkuin seuraavat ahvenet tulivat tuplatärpistä kyytiin. Kyseiset yksilöt olivat erittäin hyvän kokoisia, joten poistuimme paikasta takavasemmalle välittömästi. Loppupäivän aikana emme mittakaloja saaneet matalasta ja kun syvälläkin oli täysin kuollutta Allun ja Teron mukaan niin kisataktiikkamme alkoi hioontumaan, menisimme Teron kanssa matalaan ahvenen vetoon mutta säipillä. Allulla kun oli kisapäiväksi sovittu muuta menoa niin päättelimme että voisimme kahdestaan saadakin ahvenia paremmin säipillä kun vene ei tulisi pysymään sekuntiakaan kurssissa koska kipparikin joutuisi myös vapoihin tarttumaan ja tämähän on ahvenen vedossa vain ja ainoastaan positiivinen asia.

Treenin aloitustunnelmia

Nätti ahven

+30cm

Kisapäivä valkeni umpisumuisena, mutta onneksi tuuli alkoi navakoitumaan heti lähtölaukausen jälkeen. Kahden hengen miehistöömme liittyi vielä mukaan Puskajunkkarien nuoriso-osaston ( en Allu nyt tarkoittanut sua:-) ) jäsen eli vanhin poikani jonka läsnäololla on ollut aikaisemmissa kisoissa ainoastaan positiivista vaikutusta, kun puhutaan mölliahventen jallituksesta. Suuntasimme aluksi järven pohjoispäähän koukuttamaan ne varmat hauet pois kuleksimasta edellisvuosien haukipaikoiltamme, mutta kuten arvata saattaa niin kaloja ei oteta vaan ne saadaan ja kulkuset padassa suuntasimme kohti kakkostäppiä joka siis antoi eilen pari hyvää mitta-ahventa. Saimme paikasta heti kolme hyvää mittaa mutta sitten kadotimme parven ja jouduimme varsin nopeasti luukuttamaan paikkaan kolme. Emme saaneet nyppyäkään paikasta ja eikun taas lentoon ja paikkaan neljä missä yleensä on ollut ahventa hyvin.Vietimme alueella lähes kaksi tuntia ja saimme yhden mitan ja tässä vaiheessa Terokin alkoi hermostua ja kun nuorisiosastonkin mukaan tylsää oli niin jotain oli keksittävä ja pian:-) Luukutimme takaisin paikkan kaksi ja sitten alkoi vavat sanan mukaisesti paukkumaan. Heti kärkeen paukahti neloistärppi mitta-ahvenista ja kun saimme vielä kaikki kalat kyytiin niin riemulla ei ollut rajaa. Jauhoimme paikassa sitkeästi kisan loppuun saakka ja ahvenia nousi veneeseen tasaisesti ja mikä parasta kusiaisten tavoin ympärillämme pyörineet kelkkaveneet eivät saaneet alueelta juuri mitään:-) Kisa-ajan päätyttyä igloossamme sätkytteli 19 kappaletta mitan ( 25cm ) täyttävää ahventa ja kun joukossa oli useampi yli 30cm körmyniska niin arvelimme että nyt taisi napsahtaa viimeinen OPM-leima passiin. Ja niinhän siinä kävikin, kokonaispistemääräksi muodostui 15396 ja tällä kilpailun nelossija ja kokonaiscupissa nousimme kakkosiksi. SM joukkuetovereista Sillanpäät eivät kisassa mukana olleet, mutta Harjun äireen poika se taas pokkasi kuhilla kisan voiton. Palkintojen jaon jälkeen meinasi vähän hymyilyttää, kun Toni leukaili että nyt alkaa olla Nikulalla OPM cupissa kuumat paikat kun Pohjanmaaltapäin alkaa tummat pilvet vyörymään kohti etelää:-) Toinen legendaarinen tapahtuma oli myös se kun Harjun äireen poijan äiree tuli kättelemään allekirjoitanutta ja kun kyseinen henkilö kertoi lukeneensa kaikki juttuni ja kun häntäkin oli kuulemma ajoittain jopa hymyilyttänyt lukea poikansa ”roustaamista” juttujeni yhteydessä niin oli mukava kuulla että ainakin yksi henkilö on käynyt todistetusti juttujani lukemassa:-) Seuraavaksi onkin vuorossa vetouistelun SM 2016 Korpilahdella ja maanantaina alkaa treeni kyseiseen kilpailuun Teron, Allun ja Hanskin toimesta. Itse suihkautan mökille Haveriin tiistai ehtoolla ja on mielenkiintoista nähdä että kuinka Päijänteellä on kala otillaan. Näihin kuviin ja tunnelmiin.
-Kippari

Sumuista on

Nuoriso-osaston valmistautumista kisaan

Kohti aloituspaikkaa

Heittämällä ohi

Kalustotappioita tulee

+30cm

Neloistärpin isoin mölli

Uistinruletti on taas pyörinyt:-)

Punnituksesta fileeksi herrojen pöytiin

Häme cup Kultauistelu Ikaalinen 30.7.2016

Kävimme viikonloppuna kopaisemassa Kyrösjärvellä kultauistelussa "vanhalta" muistilta, koska treenaamaan emme ehtineet ja tuurissaan ne laivatkin seilaa. Venekunnallemme on aikaisemmilta vuosilta jonkin verran kertynyt järvituntemusta SM-kisojen ja kultauisteluiden seurauksena ja valitsimme aloituspaikan edellä mainittuja tietoja hyödyntäen. Ennen alkusiirtymää jäljelle oli jäänyt kaksi aloituspaikka-vaihtoehtoa ja kun paikat olivat täysin eri päässä järveä niin vedimme pitkää tikkua asian suhteen ja paikaksi arpoontui monen erillisen pienen lahden muodostama alue, mistä tiesin SM-kisoissa 2012 voittajan saaneen ensimmäisen päivän voittopussin. Toisen arpapaikka olisi ollut Teron ja Allun viimevuotinen lopetuspaikka, mistä oli noussut kisan lopuksi kutosen hauki ja toinen hyvä hauki oli poijilta karannut. Poijaat olivat myös huomioineet erään viime vuonna hyvin pärjänneen venekunnan uistelleen samoilla alueilla, mutta vuodessa kalat kun voivat vaihtaa paikkaa ja neljän vuoden takaisesta SM paikasta vielä kauemmaksi:-) Jututin kipparikokouksessa vuosien varrella tutuksi tullutta JA-RO vaappujen tekijämiestä ja hänen mukaansa porukat olivat treeneissä kalaa varsin hyvin saaneet. Suihkautimme kohti aloituspaikkaa ja taktiikaksemme muodostui siirtymän aikana, että yritämme saada ensin hauet täyteen ja sitten lähtisimme yrittämään ahventa aloituspaikkamme lähellä sijaitsevalta lahdelta, mistä olin saanut 2012 Kultauistelussa yhden mitta-ahvenen kun olimme kisassa mukana emännän velipoijaan kanssa. Kisan aloituspaikkaan liittyy myös muistoja kun olen ollut lippoamassa kuoretta alueelle tulevan joen suistossa monen monta kertaa ja toiseksi alueelle virtaavan joen varressa on myös appiukon rantatilus, eli perintöä odotellessa :-)

Perintöä odotellessa:-)

Saavuttuamme lahdelle huomasimme, että emme saaneet olla yksin ja niin sanotuista kovista nimistä alueelta aloitti ainakin eräs venekunta, jonka kelkoissa komeilee ilveksen jääkiekkojoukkueen banderolleista veistetyt liput, liekö vaihto Kärppien vastaaviin luvassa ensi kaudelle:-) Kisan alussa oli hiljaista ja saimme todistaa ainoastaan muiden venekuntien haavitsemista, onneksi noin tunnin päästä pääsimme itsekin haavitsemaan ensimmäisen mittahauen. Noin kolmen tunnin loirimisen jälkeen igloossamme komeili kolme ihan kohtuu kokoista haukea ja sitten se hermo taas vaan petti ja lähdimme yrittämään kahta viimeistä haukea viereiselle lahdelle ja sitten vartin siirtymän jälkeen erään karikon reunaan ja sen jälkeen taas seuraavalle lahdelle kolmostien siltojen taakse ja sitten seuraava siirtymä olikin etuajassa kylpyrän rantaan Lehtosen AL-Uljaksen peesissä edelleen ne kolme haukea igloossa sätkien. Näin jälkiviisaana on taas hyvä viisastella että olisi pitänyt jäädä jauhamaan aloituslahtea koska siltä alueelta tuli ihan hyviä sijoituksia tai sitten olisi pitänyt vetää se toinen tikku, koska Allun ja Teron viimevuotisella loputuspaikalla oli taas iso hauki purullaan kun tuloslistaa katsoo. Täytyy taas todeta että ei tuota Häme cuppia turhaan tituleerata Suomen kovatasoisemmaksi cupiksi, on ne Hämeen poijaat niin kovia:-) Me Pohjanmaan poijaat lähdimme häntä koipien välissä valmistautumaan Motonet Pohjanmaa cupin osakilpailuun, mistä luultavammin lähdemme häntä koipien välissä valmistautumaan kohti Sm-kisoja:-) Niin, Motonet Pohjanmaa cupin viimeisen osakilpailun VI Keskisen kello-uistelun kotisivut on valmistuneet , käykäähän tutustumassa: www.asuk.fi/Toisvesi_Uistelu_6/Index.html
-Kippari

Perinteinen yhdistelmäkuva

Joukkuekaveri Harju pakeni Pohjanmaalle meitäkin ripeämmin:-)

Hienoja on teippaukset Hämeessäkin

Hämeen kalustoa

Häntä koipien välissä kohti Pohjanmaata

 

Kone Sport-uistelu Patanan tekojärvi treeni + kisa

Motonet Pohjanmaa-cupin viides osakilpailu uisteltiin Patanan tekojärvellä 23.7.2016 ja käväisimme Allun kanssa kopaisemassa pikaisen treenin kisaa edeltävänä tortaina ihan vaan silkasta mielenkiinnosta, koska halusimme itse nähdä kuinka korkealla monsuunisateiden jälkeen ”järven” vedenpinta olikaan. Patanahan on tunnettu isoista hauistaan, liikkuvista saaristaan ja hakkuuaukioistaan, joidenka päällä toki on nyt parhaimmillaan kymmenisen metriä vettä:-) Ennakkohuhujen mukaan runsaiden sateiden johdosta Patanaa ympäröiviltä laajahkoilta suoalueilta puskenut hapan vesi oli passivoittanut hauen syönnin, mutta kuhaa oli järveltä tullut ennätysmäärät ja kävihän Harjun äireen poika näyttämässä paikallisille uistelijoille iltakisoissa, että kuka se olikaan Pohjanmaan paras kuhanvetäjä. Oikean koron löydyttyä Toni oli saanut poimia kuhia kyytiin kuin mustikoita mättähältä. Olimme sopineet, että osallistuisimme Allun kanssa illalla Paussun Villen ( avaruuskuomumies ) kanssa Lappajärveläisten iltauistelukisoihin samalla kun hakisimme Lappajärvi uistelussa saamamme palkinnot, eli treenipäivän lyhyydestä johtuen emme ehtineet käydä kopaisemassa kuin matalan paikkoja läpi tulevaa kisaa ajatellen. Rantaan päästyämme vesi oli toden totta korkealla ja aikaisempiin vuosiin peilaten pajupuskien juuriin uiskennelleiden haukien jallitaminen ei tulisi olemaan helppoa niin treeneissä kuin kisassakaan. Treenipäivä osoitti sen, että mittakalojen saaminen matalasta tulisi olemaan vaikeampaa kuin koskaan, laskeskelimme kuitenkin että Harjun hurjan iltakisa-kuhapotin takia matalaan ei monikaan lähtisi ja täydellisellä onnistumisella matalastakin olisi mahdollisuus kympin sakkiin sijoittua. Toki mielessä pyöri ajatus kelkkailemaan lähtemisestä ilman treeniä kantojen ja kivien sekaan, mutta venekuntamme muut jäsenet lupasivat yksiselitteisesti jäädä kotiin jos moiseen ratkaisuun päätyisin:-)

Laskutunnelmissa

Yksi neljästä treenikalasta

Tyypillinen saalis Patanasta

Voi rähmä, viimevuotiselle kalapaikalle oli ajautunut liikkuva saari:-)

Leton reunoissa vettä piisaa

Ai että piirinmestaruus lämmittää edelleenkin mieltä:-)

Iltakisoissa Lappajärvellä, kuvassa mm. avaruuskuomu

 Kisa-aamuna järvi oli lähes rasvatyyni ja lähes kaikki muut venekunnat olivat lähdössä kisaan kelkkavehkeillä ja järven pintaa katsoessa oli jo varmaa, että podium paikat tulisivat menemään kelkkamiehille. Luotin kuitenkin että Tero erittäin tarkkana ja taitavana säippäkipparina pystyisi ohjaamaan vapojen kärjet millin tarkasti pajupuskien juureen ja Tero lupasi tarvittaessa mennä vaikka veden peittämiin rantalepikoihin, jos muu ei auttaisi. Asetimme tavoitteeksi saada puntarille vietäväksi noin 15000 tuhannen pisteen arvosta kalaa ja tällä pistemäärällä arvelimme pääsevämme kympin sakkiin. Heti ensimmäisestä mittakalasta alkaen kävi erittäin selväksi että jokainen mittakala oli tänään ansaittava kovalla työllä, koska mittakalojen saaminen osoitautui lähes mahdottomaksi tehtäväksi matalasta. Säännöllisten soittokierrosten mukaan myös syvänvetäjillä oli vaikeaa ja varsinkin hauki oli kaikilla täysin hukassa, kuhia oli ennakko-odotusten mukaan tullut jonkin verran. Saimme kuitenkin kaivettua kalaa pikku hiljaa ja kisan loputtua igloossamme sätkytteli 8 mittahaukea ja 6 mitta-ahventa ja kalojen yhteispistemääräksi muodostui rapiat 13000 pistettä. Sijoituimme kisassa yhdeksänneksi ja olimme toiseksi paras raippavene ja täytyy sanoa, että tällä kelillä sijoitus tyydytti kovasti ja politiikan termejä lainatakseni saavutimme torjuntavoiton:-) Kisan voittoon uisteli joukkuetoveri Harju ja täytyy kyllä hattua nostaa kaverille, ei ole edelleenkään epäselvää kuka on Pohjanmaan paras kuhanvetäjä kun tällä syönnillä pystyy kaivamaan lutakosta reilun kympin kuhaa. Niin ja saatiinhan me kuitenkin Suomenmestarien päänahka kun Sillanpäiden kotikisa meni liialliseksi ajeluksi, sellaista se joskus on kun tietää liian monta potentiaalista kalapaikkaa liian tutulla järvellä. Kisakausi jatkuu Kuortaneen järvellä parin viikon päästä ennen SM-kisoja ja venekuntamme on jo tässä vaiheessa sitä mieltä, että järveen saisi lastata vesimääränsä verran kiviä täyteen:-) Patanan ja cupin kokonaistulokset löytyvät täältä: www.pohjanmaacup.fi, näihin kuviin ja tunnelmiin...

-Kippari

Ei paljon muuten tuule

Patopenkkaa

Sillanpäät

Tero ja Allu valitsevat kisauistimia

Lehto ja vettä alla 0.7m

Lappajärvi uistelu 9.7.2016 + treeni

Lappajärvi uistelu on Motonet Pohjanmaa cupin yksi mielenkiintoisimmista osakilpailuista kisan pituudesta johtuen. Aikaisemmin uistelu on toki ollut varsinainen maraton-turnee verrattuna nykyiseen kymmenen tunnin loirimiseen, koska silloin vanhoina hyvinä aikoina kun miehet olivat vielä RAUTAA kisa alkoi iltapäivällä ja loppui seuraavana aamuna. Hommahan sitten loppui jossain vaiheessa kun ilmeisesti osa uistelijoista oli yön pikkutunteina rantautunut eri saarille ja aamulla sitten porukoita sai haeskella kissojen ja koirien kanssa kun tuolloinhan ei vesillä promillirajoja tunnettu:-) Kävimme kisaa edeltävänä päivänä kopaisemassa Teron ja Allun kanssa pitkän treenipäivän, pidenpäänkin treenipäivään olimme toki varautuneet, mutta kun allekirjoittanut sai kotipuolesta sen verran kovaäänisen puhelun ”kesken” treenin klo 18, että kimpsut ja kampsut oli pakko kerätä välittömästi ylös:-) Sain sen verran selvää Napalm Death tyylisen huutoörinän seasta että kotiin pitäisi tulla HETI ja että että huomenna olisi kisa voitettava kun kerran vesillä on oltu lähes puoli vuorokautta. Toki olisimme saaneet kerätä romut ylös Lappamerestä jo aamulla klo 10 kun ensimmäisen treenialueen mittakuhan ja parin mittahauen jälkeen emme saaneet veneeseen kuin pari mitallista haukea, vaikka loirimme päivän aikana suhteellisen ison siivun meteoriitin törmäyskraateria. Muidenkin tuttujen treenaajien mukaan varsinkin kuha oli ollut kateissa ja kisataktiikaksemme muodostuikin lähteä yrittämään haukea toisella kelkan puolella ja kuhaa toisella puolella settiä punttivehkeillä alueelle mistä päivän aluksi muutama kala löytyi. Jos jotain hyvää pitäisi päivän treeneistä sanoa niin pääsin nyt mielestäni aika hyvin jo kiinni Doriksen ajo-ominaisuuksiin ja vene alkoi tuntua jo hanskaan hyvältä ja uuden elektroniikan ja veneen liikkeet alkoivat mennä jo selkäytimeen niinkuin Fasterissakn.

Käytiin viikolla testaa Ähtärillä kuhapimpuloita, ei toimi:-)

Mistä tuo Skaala aina ilmestyy kuviin?

Laskutunnelmissa Karvalassa

Yksi harvoista treenikaloista

Kisa-aamuna tuppauduimme kaikki tyynin Hannun hybridi härpäkkääseen ja tämähän johtui vain ja ainoastaan siittä, että poijilla napsui suussa ja olimme sopineet että otamme kisan rennosti ja me perämettien pelimannit emme oikein muuten osaa rennosti ottaa muuten kun pienen ”rentoutusjuoman” turvin:-) Itse huomasin olevani kuljettaja, mutta se ei ollut ongelma koska alkoholi ei ole minulle ongelma, ainoastaan muille puskajunkkarien jäsenistölle:-) Lupasin menomatkalla tarjota venekunnalle vielä juomingit paalupaikassa ( huippu rantakuppila Lappajärven luoteiskulmilla ), jos kisassa tulee ykkössija. Laskeskelin että alkukauden ja eilisen treenin perusteella on melko epätodennäköistä että kuppilaan olisi kisan jälkeen asiaa:-) Laskimme veneen rauhallisesta Nissinrannasta ja huristelimme kaikessa rauhassa kohti Kärnänsalmen kisakeskusta. Päästessämme rantaan Allu huomasi että puntit olivat jääneet kotiin, emme siis vedä kuhaa kisassa. Myös pikku haavi oli jäänyt kotiin, emme siis vedä pikkukaloja kisassa samoin muutama Oguman kela oli jäänyt kotiin, normi settiä meidän veneessä... Käytimme alkusiirtymän ( tunti ) siimojen tarkistamiseen ja tällä kertaa mitään ylimääräisiä harhautusliikkeitä tai viimehetken targakaaren maalausoperaatiota ei tarvinnut tehdä, koska aihetta moiseen ei Harjun äireen poijan tapaan ole tänä vuonna tarvinnut tehdä huonon kisamenestyksen takia. On se muuten ikävää ja aika kallistakin kun siirtymäajalla joutuu ajelemaan edes takaisin järveä ensin tunnin ja sitten aloittaa kisan kolmospaikasta ja sitten taas ajaa vartin ykköspaikkaan ja kuitenkaan kukaan ei edes seuraa sua:-) Omassa ammatissani tuota kutsutaan harhaluuloisuushäiriöksi:-)

Hyvin mahtuu:-)

Itse aloitimme kisan ykköspaikasta ja heti kun kello napsahti kaksitoista niin napsahti myös kelkan naru poikki keskeltä laskuvaiheessa. Olimme iloisia kun tämä tapahtuma tapahtui tässä vaiheessa kisaa kun vain ja ainoastaan yksi laukuri menetettiin. Totesimme yhteen ääneen että tälläiset epäonniset tapahtumat ovat merkinneet meille aina kireitä siimoja ja lähdimme pienen sitomisoperaation jälkeen uudestaan liikeelle toinen kelkka melkein veneessä kiinni mutta Tero sai näppäränä poikana mahdutettua langalle kaikki neljä laukuria. Olimme asettaneet tavoitteeksemme 2 kalan tuntivauhdin, mutta ensimmäisen tunnin aikana saimme toteutettua vain puolet tavoitteesta, mutta sitten alkoi askelmerkit löytyä kun hillitön lokkiparvi ilmestyi ajolinjoillemme ja viimevuodesta viisastuneena teimme erään viimevuonna unohtuneen peliliikkeen vekottimiimme ja langat alkoivat laukaa tavoitteiden mukaisesti. Vielä kun hauet olivat järjestään hyvän kokoisia alkoi igloo täyttymään tasaisesti. Hinasime jossain vaiheessa kisaa mittakuhaa pidemmän aikaa takilassa ja Teron näkömitan petettyä ainoa mitta kuha ( 47cm ) tempaistiin veneeseen ronttina. Kisan loppupuolella saimme pienessä ajassa kyytiin vielä tuplatärpistä noin 8kg kalaa kyytiin ja igloo alkoi olla niin täynnä ettei luukku enää mahtunut kunnolla kiinni, kerrankin löytyi oikeat pimpulat mihin kala iski kuin häkä. Kisan loputtua kun otimme kalat jäistä mittakalojen määräksi varmistui 1 kuha + 21 haukea. Tero ja Allu kantoivat selkä piukassa kalat puntarille ja kalojemme yhteispaino ylitti yli 60000 pistettä ja tällä Lappajärvi uistelun VOITTO KOTIIN. Haukien keskipaino lähenteli kolmea kiloa ja meidän kolme suurinta haukea olivat niin sanottuja kerroinkaloja ilman kertoimia ( +5kg ). Täytyy sanoa että penkin alle menneen alkukauden jälkeen voitto lämmitti mieltämme erityisesti ja varsinkin venekuntamme rookie Hannu the DOORIS insinööri sekosi täysin voitonjuhlissa Paalupaikassa:-) SM joukkuekavereista Sillanpäät vetivät myös hyvän sijoituksen, mutta kuhan ollessa naama kiinni Harjun äireen poijan kisa meni koko kisan kestäneeksi ajeluksi. Loikkaan Markulle erityiskiitos kisan voittotulokseen vaikuttamisesta, Haukiloikas uudessa värissä superkuore oli ihan omassa luokassaan. Olen erittäin harmistunut kun kuulimme Markulta että eräs Lappajärven kisoissa hyvin pärjännyt venekunta oli tilannut tätä Haukiloikkaan väriä lähes parikymmentä kappaletta varastoihinsa ja päätimme ottaa saman suuruisen satsin samaa väriä myös itsellemme ja se kannatti:-) Näihin kuviin ja tunnelmiin...

Kisakeskus Kärnän satamassa

Nämä poijaaaat osaa kalastaa

Kerrankin vavat taipuivat tiheään

Avaruuskuomu onkin hyvä:-)

Tero vähän eri tunnelmissa, liivit paukahtaneita

Ei pottikuva, mutta kuvassa Hanski ja komea PÖNÖ

Kisan voittajat ja samalla piirinmestarit