Liiankin hyvin menneen aloituspäivän jälkeen vuorossa oli kakkospäivä ja kilpailualueena toimi Kärkistensalmen sillan etelänpuoleinen alue. Keli muuttui aloituspäivästä sataprosenttisesti ja koko päiväksi oli luvattu tyyntä ja aurinkoista keliä. Treeniviikolla edellä mainitun kaltaista keliä ei ollut, joten meillä ei ollut mitään hajua miten Päijänteen kalat käyttäytyisivät tyynessä kelissä ja kun emme saaneet treeneissä eteläiseen alueeseen oikein tuntumaa muutenkaan niin Tero positiiviseen tyyliinsä letkautti että taitaa olla nollapäivä tulossa Puskajunkkareille. Valitsimme aloituspaikaksemme patikon, mistä huhujen mukaan oli aikaisempina vuosina kuhia noussut ja kisakorot uistimille asettelimme lauantaisille asetuksille, eli erittäin syvälle Pohjanmaan vetouistelusyvyyksiin verrattuna. Kisan alettua pyörimme patikossa noin kahden tunnin ajan ja ainoa kosketus kalaan oli potkurivirrasta uistimeen räjäyttäneen Säynävän tai minkä lie särkikalan haavitseminen. Hermojen petettyä siirryimme kakkostäpille mistä saimme treeneissä möntti kuhan. Pyörimme alueella noin parisen tuntia ilman kontaktia kalaan. Tilanne alkoi näyttää todella huonolta, koska joukkuetovereillamme ei ollut kalaa myöskään nimeksikään. Lähdimme valumaan alueelta kohti lähtörantaa ja Tero löi omalle puolellensa uistinten eteen trotyyliä, eli lyijyä yhden auton akun painon verran yhteensä ja siirryin noin 12m - 14m veteen ja hetken kuluttua langalta lähti tuplat, toinen hyvä kala irti ja toinen, se alamittainen hauki kyytiin. Eipähän sieltä syvältäkään tuon enempää tapahtumia ollut, joten lähdimme epätoivoisesti syvänpäälle yrittämään tuurin kalaa ja sen saimmekin. Tuurin hauella oli painoa reilun kilon verran ja tämä kala jäi ainokaiseksemme sunnuntain kisassa. Joukkuetoverit Harjun äireen poika sekä Sillanpäät epäonnistuivat myös totaalisesti ja oletimme että ryssimme täysin ala-arvoisilla suorituksillamme myös joukkue mitallin. Onneksi kuitenkin ykköspäivän onnistuminen riitti kohdallamme SM-joukkue hopeaan ja tämä lämmittää mieltä karvaan pettymyksen jälkeen jo ihan hitusen verran näin päivän perästä. SM-voitto meni ansaitusti Hirvi Pasille, Puskajunkkarit ja koko joukkueemme onnittelee "hiihtäjäpojan" venekuntaa vilpittömästi. Joukkuevoitto meni Keski-Suomeen, onnittelut myös heille. Näin jälkikäteen jossiteltavaa jäi ja paljon. Voittokalat ja moni muu hyvä pussi saatiin aloituspaikastamme, täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että emme osaa kalastaa kirkkaassa vedessä tyynellä ja aurinkoisella kelillä grammaakaan. Pohjanmaalla kun nuo uistimet katoaa näkyvistä heti kun ne laskee veteen. Pitänee kai alkaa harjoittelemaan kirkkaassakin vetämistä kun seuraavakin SM-kisa uistellaan myös kirkkaissa vesissä.
 |
| Kipparikokous |
 |
| Tyyntä on |
 |
| Harjun äireen poika |
 |
| Sillanpäät |
 |
| 3-2-1-start |
 |
| Kontin ainoa asukas |
 |
| Mikä hemmetti tuo on:-) |
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti