Legendaarinen Karvianjärven syysuistelu kilpailtiin tällä kertaa varsin
myöhäiseen ajankohtaan ja huhujen mukaan valitettavasti ehkä viimeisen
kerran ainakin tässä muodossa. Kisan piti alunperin skapata viikko
sitten, mutta pohjoisten ilmavirtausten ansiosta järvi oli saanut
osittaisen jääpeitteen. Toki nytkin oli aika hilkulla, että
uistelukisoista olisi muodostunut pilkkikisa kun aamulla auton mittari
näytti aika hyytäviä lukemia.
|
Pakkasta riittävästi |
Pakkasen ansiosta Karvialle kiemurteleva baana oli osittain peilijäässä,
joten Karilla oli täysi työ pitää yhdistelmä valkoisten viivojen
välissä. Järvi oli viikossa kuitenkin sulanut ”suurinpiirtein”,
lähtöpaikan vieressä oleva suojainen lahdelma oli umpijäässä, onneksi
veneenlaskupaikka oli sulana.
|
melkein pilkkikelit |
”Pilkkikeleistä” huolimatta kilpailuun osallistui reilun tusinan verran
toinen toistaan kovempia kilpauistelijoita ja osasyynä tähän on varmasti
se, että Karvianjärvi on seutukunnan ainoita järviä mistä on
mahdollisuus saada yli satasen säkin haukea kisoissa. Olimme pitkästä
aikaa samassa veneessä niin sanotulla vanhalla miehistöllä. Tällä
porukalla olemme kokeneet vetouistelun saralla monenlaista,
pienimuotoisesta menestyksestä – Oulunjärven kylpyihin:) Kysyinkin
Terolta ennen järvelle lähtöä, että vieläkö Oulunjärven sukellus on
unissa, mutta ei kuulemma enää ollut joten ei muuta kun järvelle vaan.
Karvianjärvi kisajärvenä on varsinkin meikäläiselle ja Karille tuttu
paikka. Moottorikisoissa olemme pöristelleen pääsääntöisesti eri
veneissä, mutta yhdet soutukisat olemme Karin kanssa järvellä voittaneet
yhdessä. Lähdimme liikenteeseen raippavehkeillä, mutta heti aluksi
teimme huomion, että melkein kaikki ns. kovat naamat lähtivät
kelkkavehkeillä matkaan, eli oliko heillä parempaa tiedustelutietoa
kalan ottihalukkuudesta, se jäi nähtäväksi puntarilla.
|
Pihlajamäen Kari ja Kankaanpään Tero valmistautumassa |
|
Pohjanmaa-Cup 2014 nro. 1 Harju Toni |
|
KUTU-fishing miehet (www.kutufishing.fi) |
Aloitimme kisan heti lähtörannan tuntumasta ja syykin tähän oli selvä,
Karin veneenperässä oleva Honda oli tottunut vissiin vähän kesäisempiin
lämpötiloihin, koska vesi ei oikein tykännyt kiertää kunnolla. Koneen
lämmittyä summeri onneksi lakkasi huutamasta ja pääsimme aloittamaan
kalastuksen tosissaan. Suuntasimme veneen kokan kohti aluetta, mistä
aikaisempina vuosina on tullut hyvänkokoista haukea. Heti kun saavutimme
kohteen niin keulakutonen taipui ja hyvä kala kiinni, mutta hetken
jurottuaan kala irtosi. Ensimmäinen parituntinen oli lähinnä eväiden
syömistä, mutta paikanvaihdon jälkeen tilanne parani. Aloimme pyörimään
uudella alueella kelkkaveneiden lippuja kiertäen ja pienen tuulenvireen
seurauksena isompi hauki alkoi aktivoitua. Joka veneessä näytti haavit
heiluvan ja onneksi myös itse ymmärsimme, että kala oli noussut
pintavesiin ja saimmekin parin tunnin ”rysäyksessä” iglooseen mukavasti
täytettä.
|
Pasi ja päivän suurin |
|
Tero ja mötkäle |
Viimeinen tunti kuitenkin oli vaikea ja hukkasimme kalan totaalisesti.
Kala ilmeisesti häiriintyi ”ruumennuksen” seurauksesta ja katosi pitkien
vapojen tavoittamattomiin. Kelkkamiehet saivat kalaa loppuun saakka ja
arvelimme, että emme podiumille asti pääsisi, vaikka hyvän säkin
onnistuimmekin syväraippomaan. Puntarille päästyämme arvelumme kävi
toteen ja kolme ensimmäistä sijaa valloitti kelkkamiehet, olimme paras
säippävene, sijoitus neljäs noin 33kg haukisäkillä. Positiivista kisassa
oli ehdottomasti kalojen koko, kisamitan täytti 9 haukea joista yksi
oli ”nippa nappa” mitta. Kalojen keskipaino oli noin 4kg. Nyt taitaa
olla kyllä tämä kausi pulkassa uistelukisojen suhteen ja talven aikana
pitäisi sitten alkaa suunnitella vuoden 2015 kisakuvioita ja nähtäväksi
jää, että millä kokoonpanilla tuleva kisakausi vedetään.
Kippari
Tulokset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti