Lappajärvi uistelu on Motonet
Pohjanmaa cupin yksi mielenkiintoisimmista osakilpailuista kisan
pituudesta johtuen. Aikaisemmin uistelu on toki ollut varsinainen
maraton-turnee verrattuna nykyiseen kymmenen tunnin loirimiseen,
koska silloin vanhoina hyvinä aikoina kun miehet olivat vielä
RAUTAA kisa alkoi iltapäivällä ja loppui seuraavana aamuna.
Hommahan sitten loppui jossain vaiheessa kun ilmeisesti osa
uistelijoista oli yön pikkutunteina rantautunut eri saarille ja
aamulla sitten porukoita sai haeskella kissojen ja koirien kanssa kun
tuolloinhan ei vesillä promillirajoja tunnettu:-) Kävimme kisaa
edeltävänä päivänä kopaisemassa Teron ja Allun kanssa pitkän
treenipäivän, pidenpäänkin treenipäivään olimme toki
varautuneet, mutta kun allekirjoittanut sai kotipuolesta sen verran
kovaäänisen puhelun ”kesken” treenin klo 18, että kimpsut ja
kampsut oli pakko kerätä välittömästi ylös:-) Sain sen verran
selvää Napalm Death tyylisen huutoörinän seasta että kotiin
pitäisi tulla HETI ja että että huomenna olisi kisa voitettava kun
kerran vesillä on oltu lähes puoli vuorokautta. Toki olisimme
saaneet kerätä romut ylös Lappamerestä jo aamulla klo 10 kun
ensimmäisen treenialueen mittakuhan ja parin mittahauen jälkeen
emme saaneet veneeseen kuin pari mitallista haukea, vaikka loirimme
päivän aikana suhteellisen ison siivun meteoriitin
törmäyskraateria. Muidenkin tuttujen treenaajien mukaan varsinkin
kuha oli ollut kateissa ja kisataktiikaksemme muodostuikin lähteä
yrittämään haukea toisella kelkan puolella ja kuhaa toisella
puolella settiä punttivehkeillä alueelle mistä päivän aluksi
muutama kala löytyi. Jos jotain hyvää pitäisi päivän treeneistä
sanoa niin pääsin nyt mielestäni aika hyvin jo kiinni Doriksen
ajo-ominaisuuksiin ja vene alkoi tuntua jo hanskaan hyvältä ja
uuden elektroniikan ja veneen liikkeet alkoivat mennä jo
selkäytimeen niinkuin Fasterissakn.
 |
Käytiin viikolla testaa Ähtärillä kuhapimpuloita, ei toimi:-) |
 |
Mistä tuo Skaala aina ilmestyy kuviin? |
 |
Laskutunnelmissa Karvalassa |
 |
Yksi harvoista treenikaloista |
Kisa-aamuna tuppauduimme kaikki tyynin
Hannun hybridi härpäkkääseen ja tämähän johtui vain ja
ainoastaan siittä, että poijilla napsui suussa ja olimme sopineet
että otamme kisan rennosti ja me perämettien pelimannit emme oikein
muuten osaa rennosti ottaa muuten kun pienen ”rentoutusjuoman”
turvin:-) Itse huomasin olevani kuljettaja, mutta se ei ollut ongelma
koska alkoholi ei ole minulle ongelma, ainoastaan muille
puskajunkkarien jäsenistölle:-) Lupasin menomatkalla tarjota
venekunnalle vielä juomingit paalupaikassa ( huippu rantakuppila
Lappajärven luoteiskulmilla ), jos kisassa tulee ykkössija.
Laskeskelin että alkukauden ja eilisen treenin perusteella on melko
epätodennäköistä että kuppilaan olisi kisan jälkeen asiaa:-)
Laskimme veneen rauhallisesta Nissinrannasta ja huristelimme kaikessa
rauhassa kohti Kärnänsalmen kisakeskusta. Päästessämme rantaan
Allu huomasi että puntit olivat jääneet kotiin, emme siis vedä
kuhaa kisassa. Myös pikku haavi oli jäänyt kotiin, emme siis vedä
pikkukaloja kisassa samoin muutama Oguman kela oli jäänyt kotiin,
normi settiä meidän veneessä... Käytimme alkusiirtymän ( tunti )
siimojen tarkistamiseen ja tällä kertaa mitään ylimääräisiä
harhautusliikkeitä tai viimehetken targakaaren maalausoperaatiota ei
tarvinnut tehdä, koska aihetta moiseen ei Harjun äireen poijan
tapaan ole tänä vuonna tarvinnut tehdä huonon kisamenestyksen
takia. On se muuten ikävää ja aika kallistakin kun siirtymäajalla
joutuu ajelemaan edes takaisin järveä ensin tunnin ja sitten
aloittaa kisan kolmospaikasta ja sitten taas ajaa vartin
ykköspaikkaan ja kuitenkaan kukaan ei edes seuraa sua:-) Omassa
ammatissani tuota kutsutaan harhaluuloisuushäiriöksi:-)
 |
Hyvin mahtuu:-) |
Itse aloitimme kisan ykköspaikasta ja
heti kun kello napsahti kaksitoista niin napsahti myös kelkan naru
poikki keskeltä laskuvaiheessa. Olimme iloisia kun tämä tapahtuma
tapahtui tässä vaiheessa kisaa kun vain ja ainoastaan yksi laukuri
menetettiin. Totesimme yhteen ääneen että tälläiset epäonniset
tapahtumat ovat merkinneet meille aina kireitä siimoja ja lähdimme
pienen sitomisoperaation jälkeen uudestaan liikeelle toinen kelkka
melkein veneessä kiinni mutta Tero sai näppäränä poikana
mahdutettua langalle kaikki neljä laukuria. Olimme asettaneet
tavoitteeksemme 2 kalan tuntivauhdin, mutta ensimmäisen tunnin
aikana saimme toteutettua vain puolet tavoitteesta, mutta sitten
alkoi askelmerkit löytyä kun hillitön lokkiparvi ilmestyi
ajolinjoillemme ja viimevuodesta viisastuneena teimme erään
viimevuonna unohtuneen peliliikkeen vekottimiimme ja langat alkoivat
laukaa tavoitteiden mukaisesti. Vielä kun hauet olivat järjestään
hyvän kokoisia alkoi igloo täyttymään tasaisesti. Hinasime
jossain vaiheessa kisaa mittakuhaa pidemmän aikaa takilassa ja Teron
näkömitan petettyä ainoa mitta kuha ( 47cm ) tempaistiin veneeseen
ronttina. Kisan loppupuolella saimme pienessä ajassa kyytiin vielä
tuplatärpistä noin 8kg kalaa kyytiin ja igloo alkoi olla niin
täynnä ettei luukku enää mahtunut kunnolla kiinni, kerrankin
löytyi oikeat pimpulat mihin kala iski kuin häkä. Kisan loputtua
kun otimme kalat jäistä mittakalojen määräksi varmistui 1 kuha +
21 haukea. Tero ja Allu kantoivat selkä piukassa kalat puntarille ja
kalojemme yhteispaino ylitti yli 60000 pistettä ja tällä
Lappajärvi uistelun VOITTO KOTIIN. Haukien keskipaino lähenteli
kolmea kiloa ja meidän kolme suurinta haukea olivat niin sanottuja
kerroinkaloja ilman kertoimia ( +5kg ). Täytyy sanoa että penkin
alle menneen alkukauden jälkeen voitto lämmitti mieltämme
erityisesti ja varsinkin venekuntamme rookie Hannu the DOORIS
insinööri sekosi täysin voitonjuhlissa Paalupaikassa:-) SM
joukkuekavereista Sillanpäät vetivät myös hyvän sijoituksen,
mutta kuhan ollessa naama kiinni Harjun äireen poijan kisa meni koko
kisan kestäneeksi ajeluksi. Loikkaan Markulle erityiskiitos kisan
voittotulokseen vaikuttamisesta, Haukiloikas uudessa värissä
superkuore oli ihan omassa luokassaan. Olen erittäin harmistunut kun
kuulimme Markulta että eräs Lappajärven kisoissa hyvin pärjännyt
venekunta oli tilannut tätä Haukiloikkaan väriä lähes
parikymmentä kappaletta varastoihinsa ja päätimme ottaa saman
suuruisen satsin samaa väriä myös itsellemme ja se kannatti:-)
Näihin kuviin ja tunnelmiin...
 |
Kisakeskus Kärnän satamassa |
 |
Nämä poijaaaat osaa kalastaa |
 |
Kerrankin vavat taipuivat tiheään |
 |
Avaruuskuomu onkin hyvä:-) |
 |
Tero vähän eri tunnelmissa, liivit paukahtaneita |
 |
Ei pottikuva, mutta kuvassa Hanski ja komea PÖNÖ |
 |
Kisan voittajat ja samalla piirinmestarit |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti