Pohjanmaan puskajunkkarien kilpauistelublogi: Järviseudun varaosa-uistelu treeni + kisa 21.5.2016

Suuntasimme Alajärvelle perjantaina, eli kisaa edeltävänä päivänä testailemaan kelkkahommia. Laskeskelimme että kisapäivänä kun keli tulisi olemaan lähes rasvatyyni voisi matalasta säippäily olla riskialtista. Analysoidessani vanhoja tuloksia muistelin, että vuonna 2010 keli oli ollut lähes samankaltainen kuin nyt Pekka Pouta oli povannut lauantaiksi ja kuinka ollakaan kisan voito oli tuolloin(kin) säipitty lokkilahdelta mutta sommat mötköhauet olivat kuitenkin tulleet silloin pääasiassa selältä. Järviseudun varaosa-uistelussa on yli 5kg hauen kerroin kaksi, eli noilla vauraammilla kaloilla tulisi olemaan taas kisassa älyttömän paljon merkitystä. Treenipäivän sää oli lähes identtinen kisapäivän ennustuksien kanssa, eli jos kalaa löytyisi treeneissä niin kaiken järjen mukaan olisi todennänöistä että kala pysyisi samoilla täpeillä. Loirimme kisa-ajan ( klo 10 – 16 ) pitkin ja poikin Alajärveä läpi ja kun kalan keskipaino oli selkeästi parempaa kuin matalan treenissä niin päätimme lähteä kisaan kelkoilla. Päästyämme takaisin rantaan huomioimme, että rannassahan on veneitä kuin kisassa konsanaan ja toden totta, paikallinen kalastusseurahan oli järjestänyt jäsentenväliset uistelukisat iltapuhteeksi, mielessä kyllä pyöri että mitenkähän kisa tulisi vaikuttamaan treenipaineen lisäksi huomiseen syöntiin?

Kelkkakeli?

Sillanpäät elementissään treenipäivänä

Kelkkavehkeillä kala oli rapeampaa

Motonet Pohjanmaa cup strarttasi ties monennenko kerran Alajärven Alajärvestä ja aamusella kisakeskuksessa harhaillessani oli monen luunkovan kisailijan naamavärkistä aistittavissa jännittynyt tunnelma. Kävin haastattelemassa SM-joukkuetovereitani Harjua ja Sillanpäätä ennen kisaa ja kumpikin venekunta oli suhteellisen luottavaisin mielin matkassa, Harjun äireen poika kuitenkin kuiskutteli että kalojen koko treeneissä ei oikein ollut kohdallaan aikaisempiin vuosiin verrattuna ja Sillanpäillä olisi käynyt vain neljä mittahaukea veneessä eilisessä treenissä :-) Olen kuitenkin tottunut jo vuosien varrella että ihan kaikkea ei pidä uskoa mitä treeneistä puhutaan ja pieni psykologinen peli on aina käynnissä cupin kisoissa tuttujenkin venekuntien välillä. Mutta sitten kisaan. Kisan lähtöalueelta starttasi kohti väljempiä vesiä 60 venekuntaa ja laskeskelin että tällä kertaa säippäveneitä ei montaakaan näkynyt. Pyyhkäisimme etunenässä alueelle, mistä eilisessä treenissä olimme löytäneet mielestämme eniten kalaa ja eikun kelkat levälleen ja homma käyntiin. Ensimmäinen tunti oli yllättävän hiljainen ja eipähän muissakaan veneissä juurikaan haavi näkynyt heiluvan. Reilun tunnin päästä tuuli pikkuisen navakoitui ja satuimme olemaan alueella, mistä eilen napsahti päivän komein mölli kyytiin ja lähes samasta täpistä taas viuhahti ja vapa jäi asentoon. Kala oli tosi virkeä ja hetken päästä haavissa sätkytteli nippa nappa kerroinkala. Kalavaa´an näyttö hyppi 4.9kg – 5.1kg välillä joten jännäksi meni. Saman puuskan aikana saimme kyytiin myös mittakuhan ja reilun nelosen hauen ja tuulen tyynnyttyä syönti loppui. Kiersimme loppu kisan ajan eilisiä täppejä sitkeästi läpi ja lopulta igloossamme sätkytteli 9 mitan täyttävää haukea ja yksi kuha. Toveri Korpela Jalasjärveltä soitteli kisan loppupuolella ja kertoi tyytyväisenä että matalassa on ollut käynnissä koko kisan ajan jatkunut ilotulitus ja hirmuisia haukia oli noussut matalan miesten veneisiin, siihen loppui ”puskajunkkarien” kelkkailuhehkutus. lähes samaan hengenvetoon Teron kaveri ilmoitti että Lahna oli aamulla aloittanut kudun eräällä kisajärveä lähellä olevalla järvellä, eli ynnättiin yksi + yksi on kaksi ja saman tempun oli lahna tehnyt täälläkin ja siksi hauki oli siirtynyt yön aikana rantapuskiin tankkaamaan. Tuskaamme lisäsi vielä ”kerroinkalamme” virallinen paino 4.970kg, punnitusmiehen paskaisen naurun säestämänä keräsimme kimpsumme ja kampsumme ja jätimme areenan muiden käyttöön:-) Oletimme että reilun 22000 pisteen tuloksemme riittäisi noin puolen välin paikkeille, mutta tuloksia tänään sunnuntaina katsellessa sijoituksemme olikin kymmenes, eli saimme kerättyä kuitenkin jonkinlaiset aloituspisteet kokonaiscuppia ajatellen ja taisimme olla toiseksi paras kelkkavenekunta. Ei voi muuta kun todeta näin lopuksi, että olisi pitänyt taas uskoa ”vanhaa kansaa”; kun tuomi kukkii niin silloin lahna kudulle tukkii:-) Näihin kuviin ja tunnelmiin...

Tulokset: www.pohjanmaacup.fi

-Kippari